Juhannustunnelmia

Ennen kuun vaihtumista on mukava palata juhannuksen tunnelmiin. Me vietimme ihanan ja rennon juhannuksen täällä meidän keltaisessa tuvassa oman perheen sekä lapsuudenperheeni kesken. Ohjelmassa oli paljon hyvää ruokaa ja juomaa, saunomista, uimista ja rentoa yhdessäoloa.

Minulle juhlapyhissä olennaisinta on perheen kesken vietetty aika. Vuosien saatossa muodostuneet perinteet ovat nekin itselleni tärkeitä ja tuovat juhlan tuntua. Tykkään järjestää juhlia, vaikka en itse valokeilassa viihdykään.

Juhannuksen haluan viettää siistissä kodissa. Siksi jonkinlainen juhannussiivous kuuluu valmistautumisrituaaleihini, vaikka näinä pikkulapsivuosina rimaa on ollut pakko madaltaa rankalla kädellä. Tyttöjen kanssa lähdettiin aattoaamuna keräämään isot kasat luonnonkukkia, joista saatiin kotona koottua monta kimppua sekä sisälle että ulos kotia koristamaan. Tämä keruureissukin on jo perinteeksi muodostunut ja tuntuu vuosi vuodelta yhä merkityksellisemmältä.

Meidän tyttöjen hakiessa kukkia, oli isäntä hakemassa koivuja. Koivuilla ympäröidään joka vuosi terassit. Oi, mitä ihanaa kesätunnelmaa ne luovatkaan!

Juhannusaaton ruuatkin tuntuvat meillä vuodesta toiseen pysyvän melko samanlaisina. Suurinta roolia näyttelevät kotimaiset varhaisperunat sillillä sekä tuoreet mansikat. Nam!

Juhannuksena kuuluu keskikesän juhlan kunniaksi vetää lippu salkoon liehumaan klo 18. Lippu saakin liehua läpi yön aina juhannuspäivän iltaan klo 21 asti. Meillä lipunnosto suoritetaan yleensä koko perheen voimin ja lopuksi ihaillaan sinistä taivasta vasten piirtyvää siniristiä. 

Iltamme jatkui saunomisen, uimisen ja juhannusolympialaisten merkeissä. Kultamitalia ei allekirjoittaneelle tänäkään vuonna herunut (koska sijoitukseni oli jaettu viimeinen sija 😂). Tämän vuoden olympialaisten uusin tulokas oli lekagolf. Hauskaa siis arvatenkin riitti ja kisojen ajan sai nauraa vedet silmissä. Pelien päätyttyä ja yön hämärtyessä oli ihanaa rauhoittua ja hiippailla pitkin pihamaata ja ihailla kesäyön vihreyttä ja kauneutta.